Palveluseteli edistää kansalaisten valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelillä voidaan täydentää ja tukea kuntien palveluita kansalaisten parhaaksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi.
Palvelusetelin käyttöönotto-opas kertoo mm. miten käyttöönotto toteutetaan kunnissa. Sääntökirjat ovat käyttöönoton apuna ja määrittelevät kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan oikeudelliset suhteet.
Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa kuuluu kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Palvelusetelin avulla kansalainen voi valita itse hoitonsa ja hoitopaikkansa omien tarpeidensa pohjalta.
Kansalaisten yhdenvertaisuus on hinnoittelupolitiikan keskiössä. Palvelusetelin arvon määrittelyssä on mietittävä, valitaanko arvoksi tulosidonnaisuus vai tasasuuruisuus ja käytetäänkö hintakattoa. Hintakatto asettaa ylärajan sille miten kalliilla palvelun saa myydä. Kunta voi näin hallita asiakkaalle muodostuvan omavastuun suuruutta.
Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä rahaa tarpeellisen avun ja tuen ostamiseen. Henkilökohtaisen budjetin avulla kansalainen saa päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta palvelujen hankkimiseen.
Sitran palvelusetelihankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Palveluseteli parantaa palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyötä.
Sitra on tukenut palvelusetelin kokeiluja, joissa on luotu hyviä käytäntöjä ja yleistettäviä malleja palvelusetelin toteutuksesta. Palveluseteliprojektissa on mukana käytännössä vanhuspalvelut, vammaispalvelut, päivähoito, suun terveys sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
Palvelusetelin käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa
Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan elokuussa 2009. Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelillä voidaan täydentää ja tukea kuntien palveluita kansalaisten parhaaksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi.
Kunta päättää
Palveluseteli konkreettisena maksuvälineenä ei tarkoita pelkästään painettua palveluseteliä, vaan palvelusetelinä voisi toimia myös esimerkiksi sähköinen kortti tai viranomaispäätös.
Miten palveluseteliä käytetään?
Kunnat ja kuntayhtymät
Palvelusetelin käyttöönotto-opas kertoo mm. miten käyttöönotto toteutetaan kunnissa. Sääntökirjat ovat käyttöönoton apuna ja määrittelevät kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan oikeudelliset suhteet. Tällä hetkellä on olemassa sääntökirjoja:
Palvelusetelin sääntökirja - yleinen malli
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Ortopedian sääntökirja
Silmäsairauksien sääntökirjat
Suun terveys
Kuntoutus
Vanhuspalvelut
Vammaispalvelut
Päivähoito
Kansalaiset palveluiden käyttäjinä
Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveysalan palveluja. Sitä voidaan käyttää tietyn tavaran tai palvelun hankkimiseen. Asiakas saa itse valita palveluntuottajan omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
Tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyönä. Palvelusetelillä on tietty rahallinen arvo, ja palvelusetelit voivat olla kuntalaisille joko tulosidonnaisia tai tasasuuruisia..
Palveluseteli-hankkeen tuottamassa ”Vastauksia kansalaisten kysymyksiin palvelusetelistä” - esitteeseen on koottu palvelusetelin käyttöön, käyttökohteisiin, mahdollisuuksiin, ehtoihin liittyviin kysymyksiin vastauksia.
Palvelusetelin hinnoittelumallien hyvät käytännöt
Kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat hinnoittelupolitiikan keskiössä. Palvelusetelin arvon määrittelyssä on mietittävä, valitaanko arvoksi tulosidonnaisuus vai tasasuuruisuus ja käytetäänkö hintakattoa. Hintakatto asettaa ylärajan sille miten kalliilla palvelun saa myydä. Kunta voi näin hallita asiakkaalle muodostuvan omavastuun suuruutta.
Palvelusetelin käyttö laajenee nopeasti
Kuntaohjelman palvelusetelihankkeessa on kartoitettu palvelusetelin käyttöä ja käyttöönoton kokonaiskuvaa kuntahaastatteluin. Tammikuussa 2011 tehdyn kyselyn ja haastatteluissa saatujen tietojen mukaan 111 kuntaa käyttää palveluseteliä 338 palvelussa. Palveluseteliä käyttäviä kuntia on arviolta noin 10–15 prosenttia enemmän kuin kyselyn ja haastatteluin on saatu selville.
Kyselyn mukaan 120 kuntaa suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa ja käytön laajentamisesta uusiin palveluihin, erityisesti terveyspalveluihin ja palveluasumiseen. Kevään aikana useat kunnat ja kuntayhtymät ovat ilmoittaneet ottavansa palvelusetelin käyttöönsä.
Suosituimmaksi käyttöönoton kohteeksi ovat nousemassa terveyspalvelut, joissa palveluseteli auttaa terveyspalvelujen jonojen purkamisessa ja vastata nopeaan avuntarpeeseen.
Sosiaalipalveluissa palvelusetelit näyttäisivät laajentuvan omaishoidosta, kotipalveluista ja tukipalveluista erityisesti palveluasumiseen, joissa käyttökohteita ovat etupäässä tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen.
Lataa "Vastauksia kansalaisten kysymyksiin palvelusetelistä" -esite (pdf)
Lataa "Svar på medborgarnas frågor om servicesedlas" esite ruotsiksi (pdf)
Ulkoisista lähteistä
Kommentit